Quantcast
Channel: Vanhaa paperia vain
Viewing all 93 articles
Browse latest View live
↧

Myönnytys: Iloinen joulupostinkantaja

October 9, 2012, 6:58 am
$
0
0
BlogikaveriniMatonkudesivusi jo joulua. Mikäs siinä. Ainahan se vain aikaisemmin tuntuu tulevan. Telkkarissa on kaksi jouluun viittaavaa mainosta ja postiluukusta tipahti ihka ensimmäinen joulukatalogi; tällä kertaa kilvan voitti Jotex-niminen ruotsalainen posti-myyntitalo.
Itse alan laitella joulua ensimmäisenä adventtina ja siivoan odotetun vieraan ulos jo ennen loppiaista. Kaupallinen joulu on tietenkin monille tarpeellinen.

Minun myönnytykseni joulun varas-lähdölle ovat aidot kynttilät, joita polttelen pimeän tultua, mutta en vahingossakaan punaisia ennen joulukuuta. Jouluostokset teen aina viime tipassa ja ilman suunnitelmia.


Avaan nyt oman joulublogikauteni julkaisemalla amerikkalaisen Hallmarkin tuotantoa olevan iloisen kortin 1960-70 -luvulta (kuori on kadonnut). Taiteilija on USA:n arvostetuimpiin taiteilijoihin kuuluva Norman Rockwell. Kortin lähetti Floridaan muuttanut kummitätini. 
Jouluglögikausi taitaa jäädä avaamatta, löysin nimittäin ruokakomeron perukoilta viime joululta unohtuneen glögipullon, eikä ollut ensimmäinen kerta.
↧
Search

Aleksis Kivi: Kyllä minusta vielä puhutaan

October 9, 2012, 10:46 pm
$
0
0
Eräs kirjahyllyni luetuimmista kirjoista on Veijo Meren vuonna 1973 Otavan kustantamana ilmestynyt Aleksis Stenvallin elämä. Se on paras Kivi-elämäkerta, jonka olen lukenut.  Tohdin lainata tähän katkelman kirjan loppupuolelta Aleksis Kiven päivän kunniaksi:


"Tuusulan taiteilijasiirtolassa lapsuutensa viettänyt Antti Halonen kuuli seudun ihmisten muistoja Kivestä ja tallensi ne kirjaansa Taiteen juhlaa ja arkea. Sen mukaan nälän heikontama keppiinsä tukeutuva Kivi lähti usein liikkeelle veljensä mökistä. Albert väitti, ettei veli liikkunut ulkona, mitä nyt pari kertaa kuljeskeli mökin takana metsässä. Hän meni taloihin, joissa häneen oli suhtauduttu ystävällisesti. Hän tuli sisälle ääneti ja arastellen, istui oven suuhun penkille ja alkoi pyöritellä lakkiaan. Kaikki tiesivät, että Albert piti häntä suoranaisessa nälässä. Eräs sen aikaisista emännistä kertoi, että Kivi oli näille retkille lähtiessään tavallista valoisammalla päällä ja uskaltautui vaivattoman tuntuisesti ihmisten seuraan. Koskaan hän ei saanut kohtausta, alkanut huutaa ja valittaa. Hänen täytyi olla selvillä tilansa vaihteluista ja osata arvioida kuntonsa ja kestävyytensä. Kivi ilahtui kuin lapsi, kun hänelle tarjottiin kahvia. Sitä hän harvoin Albertin mökissä sai. Sai ainakin kerran, kun oli emännän nimipäivä. Kivi oli ihastellut kahvikuppia ja toivonut että saisi juoda siitä toistekin kahvia. Hän liikkui paljon sinä kesänä ja kävi kaukanakin. Hän myös jutteli, joskus jopa innokkaasti. Hän oli vakuuttanut: Kyllä minusta vielä puhutaan.
Kerran Kivi oli istunut Albertin mökin portailla ja sanonut: Kyllä ne hyvät herrat minulle laakereita kantavat, mutta ei niistä nälkä lähde." Alla postikortti Kiven kuolinmökistä kymmenien vuosien takaa ja valokuva viime vuodelta. Nykyisin se näyttää täysin erilaiselta ja pienemmältä.

↧
↧

Taitelijasetäni Lauri Autio

October 13, 2012, 7:49 am
$
0
0
Löysin muutama vuosi sitten ABC-piirustuskoulun oppivihkon Ruovedeltä. 
Se lojui Ritoniemen talon (jossa Runeberg toimi kotiopettajana) sivurakennuksen tyhjällä ullakolla. Poimin sen talteen ja yllätyksekseni peukalopaikaksi avautui taiteilijasetäni oppilastöiden sivu. 
Lauri Autio syntyi 1915 Kymin Tiutisen saarella ja kuoli 52 vuotta sitten vain 45-vuotiaana. Valitettavasti hän ei ehtinyt saada laajempaa valtakunnallista huomiota taiteilijana; synnyinseudullaan hänet kyllä tunnetaan ja monista kymiläiskodeista löytyykin setäni tuotantoa. Kotkan kaupunginkirjastoon on hankittu Lauri Aution maalaus "Kolkkalan kylä".


ABC-piirustuskoulun kirjasta: "Lauri Aution ilmeikäs
omakuva. Tämä taitava suoritus on saanut tunnustusta
ulkomaillakin." Akvarelli oik. on Vuorisaaresta. 

Lauri Autio maalasi maisemia luonnossa suoraan kankaalle - säällä kuin säällä. Kesäisin hän retkeili "seilipaatillaan" lähisaarissa ja ikuisti Kuutsalonkin taloja ja rantoja. Setäni oli monipuolisesti lahjakas ja opetteli muun muassa englannin ja ranskan kielet; kitaraakin hän soitti taitavasti.
Minä sain usein toimia temperamenttisen ja hauskan Lauri-sedän oppaana hänen vieraillessaan Helsingissä. Ihmettelin, kuinka nopeasti hän luonnosteli kaikkea näkemäänsä - huonekasveista ihmisiin. 
↧

Turun Linnankatu Wilhelmin ja Hermannin painosta

October 13, 2012, 9:08 pm
$
0
0
Wilhelm Knackstedt (1865-1925) ja Hermann Näther (1866-1925) perustivat 28.9.1889 nimiään kantaneen valokuvaamon ja myöhemmin valo- ja kivipainon Hampuriin. Vuodesta 1898 yhtiö tuotti valopainokopioita ja postikortteja eri valokuvaajille, muiden muassa tämän tuntemattomaksi jäävän kuvaajan ikuistaman Turun Linnankatu -näkymän 1800-luvun lopulta tai 1900-luvun alusta.


Vossikat kuuluivat katukuvaan, automobiilejä ei näy. Oikella on kauppahalli. Kortin takana lukee vain Knackstedt & Näther, Lichtdruck, Hamburg ja sarjanumero "Serie 567, No. 45". Union Postale Universelle. Carte Postale, Suomi, Finland. Kuva kannattaa klikata isommaksi.

Tietoa saksaksi:
http://de.wikipedia.org/wiki/Knackstedt_%26_N%C3%A4ther
↧

Rigoletto, kirottu narri

October 17, 2012, 8:24 am
$
0
0
Kansallisoopperan ohjelmistoon kuuluu tänä syksynä myös Verdin Rigoletto. Näin kertoooopperan kotisivu:
Hovinarri Rigoletto on saanut ylleen kirouksen pilkattuaan tyttärensä herttualle menettänyttä kreiviä. Kirotun narrin kohtalo on tyly, mutta musiikki on Verdiä kauneimmillaan tuttuine melodioineen, kuten La donna è mobile ja Gildanaaria. Baritoneille Rigoletton rooli on haastava. Kansallisoopperan uusi toteutus on kaikessa tyylikkäässä jylhyydessään vaikuttavaa musiikkiteatteria.

Kokoelmassani on Rigoletton näyttämökuvia, joissa on merkintä 19.4.1917. Kansallisoopperan kotisivun mukaan ensi-ilta oli 24.4.1917. Kuvat ovat varmaan jostain harjoituksesta tai ennakkoesityksestä. Vasemmalla Wäinö Sola, joka on Suomen oopperahistorian suuria nimiä; vuonna 1911 hän muun muassa perusti Kotimaisen oopperan yhdessä Edvard Fazerin, Aino Acktén ja Oskar Merikannon kanssa. Toisessa kuvassa ovat Yrjö SomersalmijaGreta von Haartmansamasta esityksestä 19.4.1917.

↧
↧

August III teki hyvän kaupan 1754

October 20, 2012, 3:26 am
$
0
0
Taiteilijat, runoilijat ja säveltäjät tuntuvat saavan erityistä innoitusta siivekkäiltä ystäviltään. Heidät mainitaan melkein jokaisessa joululaulussa, kirkkomaalaukset ovat täynnä enkeleitä ja kirkkosävellyksissä voimme kuulla heidän sointuvaa kuorolauluaan.


Lapsuuden kiiltokuva on kaikille tuttu; jäljitelmä Rafaellon Sikstiiniläismadonnan enkelilapsesta, joka alkuperäis-teoksessa seuraa ystävänsä kanssa tarkkaavaisesti, mitä yläpuolella tapahtuu. Jättiteos valmistui vuoden 1515 tienoilla Piacenzan Pyhän Sikstuksen kirkon alttaritauluksi. Vuonna 1754 Saksin vaaliruhtinas August III ostin sen 20.000 dukaatilla, ja Madonna joutui Dresdenin taidemuseoon.
Minä ainakin uskon henkiolentoihin, kun näen, kuulen tai luen suurta taidetta; ilman heidän apuaan ei sellaisia teoksia luoda. Ja tämä on taivahan tosi!
↧

Muisto Veikko Ahvenaiselta 15 vuoden takaa

October 20, 2012, 4:04 am
↧

YK:n päivä: Unifemin äitiä muistellen

October 23, 2012, 11:34 pm
$
0
0
Tänään muistelen taas perinteisesti aikoja, jolloin järjestimme Ruovedellä YK:n päivän rauhanmarsseja ja -juhlia. Vuosia sitten emännöin jo eläkkeellä olleen YK:n apulaispääsihteeri Helvi Sipilän (k. 2009) vierailua Ruovedellä, kun hän kävi perustamassa sinne Unifemin paikallisyhdistyksen (United Nations Development Fund for Women). Huomaavainen vieraamme oli etukäteen ottanut selvää Ruoveden nähtävyyksistä. Kuvassa silloinen kirkkoherra Lauri Riihijärvi esittelee Sofia Magdalenan kirkon aarteita.


Kierroksen jälkeen illastimme rennoissa tunnelmissa puhellen niitä näitä. Helvi Sipilä kertoili tarinoita YK-vuosiltaan ja kehui kovasti entistä työtoveriaan Martti Ahtisaarta. Hän oli kuulemma hyvin arvostettu henkilö maailmalla. Suomessa häntä ei ainakaan kovin yleisesti silloin tunnettu. "Siitä miehestä kuullaan vielä", sanoi vieraamme. Eipä tainnut itsekään aavistaa puhuvansa tulevasta presidentistä ja Nobelin rauhan-palkinnon saajasta.
Helvi Sipilä oli välitön ja mukava persoona, jonka kanssa koko maailma tuli hyvin toimeen. Hän olisi ollut varmaan pettynyt, kun Suomi jäi YK:n turvaneuvoston ulkopuolelle. Tässä tietoa hänen lempilapsestaan:

http://www.unwomen.fi/historia


Ostamalla UNICEF-tuotteita
annat lapselle paremman tulevaisuuden.

Tee ostoksesi helposti verkkokaupassa:
http://www.unicef.fi/myynti.
Voit tutustua laajaan kortti- ja 
lahjatavaravalikoimaan ja tehdä tilauksesi.
↧
Search

Pepi matkasi mantelimaasta Suomeen 2001

October 25, 2012, 5:30 am
$
0
0
Sisareni Auli Wahlbergin kirjoittama ja kuvittama lorukirja Mantelimaasta Suomeen kertoo espanjalaisesta Pepito-löytökoirasta ja tämän suomalaisista eläinystävistä. Loruissa tutustutaan kurjen liiketoimiin, sammakon ja hanhen kuorolauluun sekä sirkusnallen temppuihin. Saamme tietää myös, mitä tapahtuu, 
kun Mirri väsyy sillin makuun, ja kuinka käy hukkien köydenvedossa. Auli on kuvaamataidonopettaja, jonka kanssa julkaisimme yhdessä kirjan Kosketan eilistä 2006. Loppuunmyydyssä kirjassa on runojani höystetty Aulin maalauksilla.


Kuvassa Espanjan Fuengirolasta hylättynä löytynyt kirjan päähenkilö. Ihanin tuntemani seurakoira alkaa olla jo vanhus, mutta vielä vilkas ja pirteä. Se on useasti päässyt käymään isäntäväkensä kanssa myös entisessä kotimaassaan.
↧
↧

Samanlaiset, mutta niin erilaiset mestarimaalarit

November 3, 2012, 4:00 am
$
0
0
Vasen kuva:Willem van Aelst (1627-1683) oli Hollannin merkittävimpiä asetelmamaalareita, joka pääsi 16-vuotiaana oppipojaksi Pyhän Luukkaan mestarikiltaan (Guild of Saint Luke). Van Aelst muutti 1649 Firenzeen, Toscanan suurherttua Ferdinando II de 'Medicin hovimaalariksi. Amsterdamiin hän asettui pysyvästi 1656.


Kuva oikealla: Kokoelmieni kortissa (1950-luku) on teksti: 
Eurooppa-taidekortti. Suu- ja jalkataide Kustantamo Helsinki. Kukkavihko. 
Ch. Paschen alkuperäisen, jalalla maalatun maalauksen mukaan. No. 811.
Uskomattomasta taiteilijasta en ole löytänyt tietoja. Alla SJK-Kustannus Oy:n joulukorttikokoelmaa tältä vuodelta. Linkistä löytyy lisää tuotteita.

↧

4.11.1905: Kansan tahto on korkein laki

November 4, 2012, 12:37 am
$
0
0

Marraskuun manifesti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistuskirja toimenpiteistä laillisen järjestyksen palauttamiseksi maahan on tsaari Nikolai II:n 4. marraskuuta 1905 antama säädös, jonka on katsottu päättäneen niin sanotun ensimmäisen sortokauden Suomessa. Manifestilla kumottiin toistaiseksi helmikuun manifestin säännökset ja luvattiin kutsua kokoon Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät säätämään kansanedustuslaitoksen uudistuksesta ja kansalaisvapauksista. Samalla manifesti peruutti myös Suomen kenraalikuvernöörin diktaattorinvaltuudet. Julistuksen sisällön muotoili perustuslaillisten 
johtaja Leo Mechelin. Säädöstä nimitetään yleisesti manifestiksi, koska sen ruotsinkielinen otsikko kuuluu: "Hans Kejserliga Majestäts Nådiga Manifest." 
(Teksti on suoraan Wikipediasta)

Kokoelmieni historiallinen kortti (tai jonkun kirjasen takakansi, jota on käytetty korttina) on lähetetty New Yorkista 23.4.1906. 
↧

Jac Edgren, humoristi korttimaakarina

November 4, 2012, 5:09 am
$
0
0
Keräilijöiden suosima ruotsalainen korttitaiteilija Jac Edgren (1899-1980) vietti lapsuutensa Värmlannissa, jossa hänen isällään oli maalaiskauppa. Kaupassa Jac tuli tutuksi monenlaisten ihmisten kanssa. Kokemuksiaan hän varmaankin hyödynsi myöhemmin humoristisiin postikortteihinsa. Edgren sai muutamia kulttuuripalkin-tojakin teoksillaan. Alla kortit "Mukavuutta rakastava" ja "Unikeko".


Keräilijät ovat keskittyneet ensisijaisesti Nordic Artin tuottamiin 1-209 numeroituihin Edgreneihin. Sarja lisääntyi noin kymmenellä aiheella vuodessa. 
eBay:ssa ensimmäisten kymmenen kortin hintataso oli vuosina 2007-2008 välillä 500-1000 dollaria. Useimmat Edgrenin postikortit ovat kuitenkin suhteellisen yleisiä, ja niitä löytyy edullisesti. Hyvä tapa aloittaa Jac Edgren -kokoelma onkin etsiä näitä kortteja.
Omassa kokoelmassani on kaksi Paletin tuottamaa suomenkielistä korttia, joista en enempää tiedä. Takana on vain merkintä Paletti ja numero 1687/10. Ei varmaankaan kovin arvokkaita?
↧

80-vuotiaat Kieku ja Kaiku seurassaan Lumiukko silmät pyöreinä

November 7, 2012, 5:51 am
$
0
0
Kokoelmissani on pari Kieku ja Kaiku -aiheista postikorttia, luultavasti kukko-herrojen syntymäajoilta. Linkissä (sinikorostus) on kaikki oleellinen tieto minullekin aikoinaan tutuksi tulleista hahmoista, jotka olivat taiteilija Asmo Alhon ja Mika Waltarin lapsia.



Silmäkortit taisivat olla muotia 50-luvulla. Minulla on yksi kansiossani. Netissä on myytävänä muutamia silmäkortteja, mutta yhtään Lumiukkoa kissoineen en löydä. Kortin takana lukee vain Copyright -SILMÄKORTTI - Helsinki - 5 sekä Hauskaa Joulua. Joku kelmi on kähveltänyt postimerkin, joten en tiedä minä vuonna ukko on lähetetty. Taiteilijaakaan en tiedä. Ukon silmät ovat muovikuplat, joiden sisällä musta silmäterä liikkuu. Onkohan ollut vaikea toteuttaa painoteknisesti..
↧
↧

Rippilapsen kirje vuodelta 1903

November 10, 2012, 11:39 am
$
0
0
Äidinäitini sisar kätki rippilapsena kotitalonsa hirrenrakoon viestin, joka oli kirjoitettu 1903 ja löytyi korjaustöiden yhteydessä 1940-luvulla. Sain siitä kopion talon nykyisiltä omistajilta tehdessäni sukututkimusmatkan Liminkaan 1994.

Epätoivon ja pelon välillä. 
Nyt on sunnuntai Kesäkuun 7 päivä. Huomenna alkaa rippikoulu Limingan kirkossa. Olen toivon ja epätoivon välillä josko minä pääsen koulusta pois sitten lopussa. Äsken luin katekismuksen tuossa, sain yhteen kertaan läpi. Pitäisi ruveta lukeen piplian historiaa. Woi kun minua pelottaa kun en minä oikein osaa voi voi ja mulle pauhataan kun olen kulkenut tansseissa ja iltamissa. Kyllä minä kadun niin kovasti kun en ole käynyt pyhäkoulua voi voi ja se sairaanhoitaja on kannellut ja minulle pauhataan. Ihan tahtoo tulla itku kurkkuun väkistenkin. Kyllä se on surku jos minä en pääse (iso reikä paperissa keskellä) kyllä aivan peloissani olen siihen ep... kun pelkään niin kovasti!!!!!! Rukoilen Jumalaa auttamaan minua että minä pääsisin pois, en voi. Auta auta minua auta rakas Kaikkivaltias Isä, jos enään kelpaan sulle. Lopetan. Lopetan tämän kun en enään jaksa, enään kun niin pelkään kovasti. Voi voi voi voi voi voi voi voi. Limingassa Kesäkuun 7 p. 1903


Ilo ja riemu
Nyt on jo kulunut kaksi viikkoa siitä kun koulu alkoi. Ja jo on se loppunut. Pääsin minäkin pois koulusta ja ei pauhattukaan ollenkaan. Kiitos olkoon Jumalan sillä se oli hänen tahtonsa. Juhannuksena on rippilapset ja tiistai-iltana pitäs mennä lehittään kirkkoa 6 iltapäivällä. Maria, Aina Jukola, Anna Ojanperä, Hanna Ylitalo, Sofia Arfman, Anna Mattila, Alma Niemelä, Inga Tiusanen, Jenni Lampela, Ita Wäisänen, Maria Pasanen, Wanni Anttila. Siis juhannuksena on viimenes toimitus Limingassa Kesäkuun 26 p. 1903 Herran ehtoollinen.
Älkää maailmaa rakastako. Älkääkä mitään mitä mailmassa on.
Lihan himo ja silmäin pyyntö. Ei se ole isästä vaan se on maailmasta.
Tulevana juhannuksena mennään Pappilaan kello 5 illalla muisteleen näitä kouluaikoja. Liminka Kesäk. 1903
Jumala neuvokoon, opettakoon ja johtakoon minua vaikeiden kohtaloidenkin läpi. Jumala, Isä, anna että tämä hetki olis minulle siunaukseksi, eikä kiroukseksi. Siunaa Auta minua Isä.
↧

Kotiseutumuseot ovat täynnä aarteita

November 16, 2012, 2:27 am
$
0
0

Piipahdan eri paikkakuntien kotiseutu- ja muissa museoissa aina, kun sellaisen huomaan. Minulle läheisin on Ruoveden kotiseutumuseo, joka vietti kesällä 
80-vuotisjuhlaansa. 
Vanhan Suur-Ruoveden alueelta museonmäelle siirrettyihin, 1600-1800 -luvuilta peräisin oleviin rakennuksiin on kertynyt satoja, myöhemmin Museoviraston tuella luetteloituja esineitä. Siinä hommassa minäkin olin mukana ja hauskaa oli; enpä olisi monenkaan härvelin nimeä, saati käyttötarkoitusta arvannut. Lisäksi esineet kertovat entisaikojen käsityötaidoista. Yllä on ajat sitten museolle suunnittelemani kortti, jota ei saa mistään. Lisää aiheesta, varsinkin kuvan reestä toisessa blogissani, johon pääsee sinistä korostusta klikkaamalla.
↧
Search

Uusia ja vanhoja hyväntekeväisyyskortteja

November 16, 2012, 5:33 am
$
0
0

SPR myy sivullaan Wendelin -joulukorttilajitelmia. Viereisellä sivupalkilla olevaa kuvaa klikkaamalla pääset tilaamaan. Vasemmalla on kuva toisestakin uusintapainoslajitelmasta samalta sivulta. 
Kansiossani on lajitelman enkelikortti alkuperäis-painoksena vuodelta 1952. Kortin takana on Helsingin Olympialaisten postimerkki liimattuna kirjoitusosioon. Korttia myytiin tuberkuloosityön hyväksi.

Pääset ihailemaan uimahyppääjää tarkemmin tästä linkistä:

Helsingin Olympialaisten postimerkki
↧

Fogelin kynästä: Urheilijan Joulun kansi 1914

November 17, 2012, 2:22 am
$
0
0

Tällaiselta näytti Urheilijan Joulu -lehden kansi 1914 Ola Fogelbergin toteuttamana. Pekka Puupää -sarjakuva lienee tunnetuin taiteilijan hahmoista. Minäkin sain aina joululahjaksi uuden Puupää-kirjan, jota myytiin Elannossa; olihan Fogelberg eli "Fogeli" Elannon mainospiirtäjä. Tähän toimeen hänet oli sisällissodan jälkeen palkannut Väinö Tanner, taiteilijan pitkäaikainen ystävä. 
1920-luvun puolivälistä vuoteen 1945 Fogelberg toimi Elannon ensimmäisenä mainospäällikkönä. Hän yhdenmukaisti nopeasti laajenevan Elannon mainonnan ja piirsi itsekin lukuisia julisteita ja mainoskuvia, joista tunnetuin lienee Elannon kuuluisa tulitikkuetiketti. Ola Fogelbergin alaisena työskenteli muun muassa tuleva Kieku ja Kaiku -sarjakuvan piirtäjä Asmo Alho. Myös mieheni työskenteli 1960-luvun puolivälissä Elannon mainososastolla. "Ei päivää ilman Elantoa" -iskulause sopi aikoinaan minulle: olin aina jotenkin tekemisissä Elannon kanssa.
Urheilijanakin kunnostautunut "Fogeli från Ogeli" kuului kotikyläni naapurissa sijaitsevan Oulunkylän maineikkaaseen taiteilijayhteisöön.
Korostetut sanat johtavat lisätietoihin. Kansikuva on omista kokoelmistani.
↧
↧

Margrethen ja Leenan taidetumput

November 20, 2012, 11:55 pm
$
0
0

Tässä on kansiossani piileskellyt, 1950-60-luvulla USA:sta lähetetty, mutta Tanskassa painettu joulukortti takanaan teksti: From an original by Margrethe. Copyright L. Levison Jr. LTD 10-5607 C. Kortti on ollut maineikkaan paperialan yritys H. George Caspari Inc:in (tämä on linkki) valikoimissa. 
On syytä uskoa, että originaali on kuninkaallista alkuperää eli taiteilijanakin tunnetun Tanskan kuningattaren luomus. Sain kortista idean esitellä ystäväni, ruoveteläisen taiteilijan Leena Kulmalan ihanat, kirjotut tumput. Vielä ehtii inspiroitua neulomaan ja tekemään kirjontatöitä joululahjoiksi.
Kiitos Leenalle luvasta julkaista kuvat, jotka nappasin hänen Facebook-albumistaan. 
Alla olevien kuvien copyright on siis Leena Kulmalan.

↧

Taiteilija Joonas: "Vain piirtämällä oppii piirtämään"

November 21, 2012, 8:19 am
$
0
0
Olin aikoinani useita vuosia Postipankin mainososastolla tekemässä muun ohella Kultapossu-lehteä. Lehden kansikuvat piirsi silloin taiteilija Veikko Savolainen alias Joonas. Tässä hänen taitavasta kynästään lähtenyt vuoden 1979 joulukuun lämminhenkinen kansikuva lukuisine pienine yksityiskohtineen.


Vuoden 1982 elokuun numerossa Veikko Savolainen kertoi itsestään ja työstään (lyhennelmä):
"Sain 7-vuotiaana joululahjaksi  Iskevä Salama -sarjakuvakirjan, jonka oli piirtä-nyt Alex Raymond. Selasin sitä niin lumoutuneena, että muut joululahjat unohtuivat. Siitä päivästä lähtien olen halunnut piirtää sarjakuvia. Pienenä poikana piirsin sarjakuvia kotirintaman tapahtumista isälleni, joka oli sodassa. Kun ensimmäinen kuvani julkaistiin, olin 11-vuotias. Ammattimaisen piirtämisen aloitin 17-vuotiaana. Nimi Joonas kuului alun perin sarjakuvahahmolle, jota piirsin 21 vuotta." Lopuksi Savolainen antoi ohjeen taiteilijoiksi haluaville kultapossukerholaisille: 
"Vain piirtämällä oppii piirtämään".
↧

Rut Bryk: Äiti ja lapsi

December 1, 2012, 12:29 am
$
0
0

Tänään on 1994 kuolleen äitini 101-vuotissyntymäpäivä. Julkaisen hänen muistokseen kokoelmissani olevan kortin taiteilija Rut Brykin (1916-1999) keramiikkateoksesta "Äiti ja lapsi" (foto J.D. Barnell). Lainaus sinisellä korostetusta linkistä:
"Rut Bryk loi itsenäisenä taiteilijana ja puolisonsa akateemikko Tapio Wirkkalan rinnalla koko sodanjälkeisen ajan Suomen taideteollisuuden legendaa, joka kantoi maailmalle. Ura oli pitkä, työntäyteinen ja kansainvälinen. Brykin teoksissa oli aina eleganssia ja voimaa, mutta ne eivät puhuneet milloinkaan suurella äänellä kuten ei taiteilija itsekään mielellään tehnyt. Viimeiseksi jäänyt mittava julkinen teos, Jäävirta-reliefi valmistui 1992 tasavallan presidentin asuntoon Mäntyniemeen."

Toivotan hyvää pikkujoulua kaikille lukijoilleni!
↧
Viewing all 93 articles
Browse latest View live
Search