Suomen Taiteilijaseura on 1864 perustettu kuvataiteilijoiden ammattiliittojen yhteisjärjestö. Seuran piirissä on noin 2 600 ammattikuvataiteilijaa.
Alkuvaiheessaan Suomen Taiteilijaseura oli yhteinen kaikille taiteenaloille, mutta vähitellen muut perustivat omia liittojaan, joten Suomen Taiteilijaseurasta tuli kuvataiteilijoiden yhdistys. Se muutettiin 1952 valtakunnalliseksi keskusjärjestöksi, johon kuuluvat:
Alkuvaiheessaan Suomen Taiteilijaseura oli yhteinen kaikille taiteenaloille, mutta vähitellen muut perustivat omia liittojaan, joten Suomen Taiteilijaseurasta tuli kuvataiteilijoiden yhdistys. Se muutettiin 1952 valtakunnalliseksi keskusjärjestöksi, johon kuuluvat:
Suomen Taiteilijaseura julkaisi 1954 muutamia kuorensulkijamerkkejä, joista kokoelmissani ovat tässä kuvatut. Yllä ensimmäisenä Juho Rissasen "Vuoristo-lähteellä" vuodelta 1903. Mallina oli marmorityömiehen tytär Marianna Stazzeman italialaisesta vuoristokylästä. Toisena Hugo Simbergin"Perunatyttö" vuodelta 1901 (säilytyksessä hieman taittunut). Viereisessä merkissä on Helene Schjerfbeckin"Tyttö veräjällä". Alla alkuperäistyöt.
"Tyttö veräjällä" (vesiväri, hiili ja lyijykynä paperille 1897-1902) on Helene Schjerfbeckin tunnetuimpia teoksia. Kauniin pelkistetty toteutus tuo värien hehkun hienosti esiin. Tähän asti taiteilija oli osallistunut lähes jokaiseen Suomen taideyhdistyksen järjestämään vuosinäyttelyyn. Vuosina 1897-99 hän ei osallistunut, koska sairasteli paljon. 1902 taiteilija muutti Hyvinkäälle, kuivempaan sisämaan ilmastoon.
Suomen Taiteilijaseura on juuri julistanut postimerkkikilpailun 150-vuotisen
taipaleensa kunniaksi. Tässä linkki kilpailuun:
http://www.artists.fi/tietoa_toiminnasta/ajankohtaista/postimerkkikilpailu
http://www.artists.fi/tietoa_toiminnasta/ajankohtaista/postimerkkikilpailu
Suomen Taiteilijaseuran 100-vuotisjuhlanäyttely järjestettiin Helsingin Taidehallissa 5.-23.2.1964. Tapahtumaa juhlisti Pro Arte -postimerkki, johon on kuvattu Huittisten Hirvenpää. Esine löytyi vuonna 1903 Huittisten Palojoelta, Malmin torpan peruna-maasta. Hirvenpää on herättänyt suurta kansain-välistäkin huomiota ja on edelleen tunnetuin suomalainen muinaislöytö. Se ajoitetaan mesoliittiselle kivikaudelle.